Hyvää tätä vuotta. Tikruilu jatkuu, vaikka kohta tuo kiinalainenkin vuosi vaihtuu. Muutokset tapahtuvat hitaasti. Meillä joulu meni vähän ohi kyläilyjen vuoksi. Eli joulun pyhät menivät nopeasti mummiloissa kyläillessä. Jotain pientä laitoin ja ns.jouluvalot saavat olla koko pimeän ajan tunnelmavaloa tuomassa. Tyttö oli vissiin ollut oikein kiltti, pukki oli hyvin antelias. Äiti on aloittanut puolestaan kiloklubiin kirjailut ja glögi-stopin. Heinäkuussa olisi sukulaishäät ja tuolla kaapissa olisi tavoitemekko jos toinenkin...

Tämän joululaivan tein Valkeakoskiopiston ihanan Pauliina von Bellin kurssilla. Kurssin aiheena oli huovutus, mutta ihastuttuani rautalankatöihin , antoi ope toteuttaa myös niitä. Ne olivat nimittäin hänen kurssin tuotoksiaan. Ideana minulla oli korvata joulukuusi jollain taaperoystävällisellä hökötyksellä, johon saisin valot ja koristeita ja mielellään pikkukätösten ulottumattomiin. Tämä oli sitä, mutta sit ei kuitenkaan ihan sitä mitä ajattelin. Jotenkin omituiseksi hökötykseksi jäi tuo kori purjeineen. Ehkä seuraavaksi laitan spray-maalatun oksan tms. Tosin ensi jouluna varmaan tuodaan jo pieni kuusi, jos tyttö ymmärtää jo koristeiden päälle.


Tästä rautalankaenkelistä tykkäsin tosi paljon. Tein sille sädekehän, eli renkaan,johon sain pattterivalot. On kivannäköinen hämärällä. Siivessä roikkuu puinen lintu. en tiedä kuinka enkeli hahmottuu näin kuvana. Samalla paperimassatekniikalla tehty kuin korikin.


Miehen ihana sisko teki tällaisia vanhan ajan namupusseja, joissa oli herkkuani salmiakkisuklaata sisällä..Henkareihin saa kuulemma ripustaa pussien tyhjettyä pienen tumput ja sukat kuivamaan kätevästi. Miten ihana lahjaidea!



Kauniita ovat!

Jahans, se olisi tytölle iltapuuro. Lisään kuvia vielä tässä ehtiessäni. Ja päivitän kiloklubin kuulumisia. Heippa!